• Teija Makkonen

Kaksi suomalaisten terveyttä ja turvallisuutta uhkaavaa tekijää - Byrokratia ja varmuusvarastot


Korona-kriisin hoidossa on paljastunut kaksi suomalaisten terveyttä ja turvallisuutta uhkaavaa tekijää, varmuusvarastot ja byrokratia. Nyt Suomen huoltovarmuus on lähellä kaatua byrokratiaan, hallituksen jahkailuun, selvityksiin sekä toiminnan hitauteen.

”Byrokratia tarkoittaa organisaatioita, toimenpiteitä, protokollia ja sääntelyä, joilla jotakin toimintaa määrätään ja suoritetaan. Sitä esiintyy tyypillisimmin hallinnossa sekä suurissa organisaatioissa. Byrokratiaa esitetään usein samaksi asiaksi kuin virkavalta. Pahimmillaan byrokratiassa järkeistetään ja tehostetaan toimintaa niin monin säännöin ja järjestelmin, ettei tilaa jää aloitteellisuudelle, yksilöiden valinnanmahdollisuuksille, uusille innovaatioille tai terveen järjen käytölle.”

Terveydenhuollossa käytettyjen hengityssuojainten kotimaista valmistusta aloitellaan Suomessa pikkuhiljaa. Vaikka valmistelut ovat elinkeinoministeri Mika Lintilän mukaan pitkällä, alkaa tuotanto vasta toukokuun puolella. Mukana valmistuksessa on 2–3 yhtiötä. Ministeriön asiasta tekemässä selvityksessä löytyi kuitenkin kymmeniä kotimaisia yrityksiä, joilla olisi jo sekä kiinnostusta että edellytyksiä valmistaa joko hengityssuojaimia tai suojavaatteita.

Kysynkin, miksi ihmeessä koko tuotantokapasiteetin käyttöönottoon ei varauduta nyt, kun materiaalia (lääketieteelliset kriteerit täyttävää kangasta) on jo kerran Suomessa? Miksi tuotannon käynnistämisessä kestää kuukausia? Korkeatasoisen kankaan tuotantoonkin löytyy Suomesta jo valmiudet. Kysyn miksei sitä pyritä käynnistämään välittömästi? TEM:in alivaltiosihteeri Petri Peltosen mukaan kankaan tuotanto ”käynnistynee Suomessa myöhemmin.”

Tästä kaikesta on kaukana onnistumiselle tuttu proaktiivisuus (aktiivinen ja aloitteellinen toiminta). 

Byrokratia hidastaa ja pahimmillaan estää suomalaisten aloitteellisuuden auttaa. Uusille innovaatioille eikä terveen järjen käytölle näytä jäävän tilaa. Esimerkiksi terveydenhuollolle kriittisiä tarvikkeita ei saada järjestettyä riittäviä määriä, vaikka useat yritykset haluaisivat tarjota apuaan. Poikkeusoloissa hankintalakikin tarjoaa joustavia mahdollisuuksia mm. suorahankintojen muodossa. Kriisissä avun vastaanottaminen ei siten jää hankintalaista kiinni. Mutta mistä sitten?

Omavaraisuus tuottaa sekä turvallisuutta että työllisyyttä, ja vaikuttaa samalla talouteen. Tässä taloudellisessa kriisissä olisi ensisijaisen tärkeää myös, että valtion ja kuntien hankinnat kohdennettaisiin mahdollisuuksien mukaan Suomeen eikä Kiinaan.

Facebookissa on useita keskusteluita, joissa kansalaiset kertovat, että heidän yrityksensä voisi auttaa esimerkiksi suojaimien hankinnassa tai valmistamisessa, mutta nämä ihmiset eivät saa ylätason päättäjiä kiinni tai eivät saa heiltä vastauksia. Viesti ei mene perille. Hallituksen olisikin helppo perustaa ”auttava kanava”, johon suomalaiset yritykset voisivat tarjota  konkreettista apuaan tai jopa ideoitaan. Näin kerrankin kansa voisi auttaa hallitusta, vaikka auttavan puhelinnumeron muodossa (sähköposti/sähköinen lomakekin käy).

Suomessa ei kertakaikkiaan varauduttu ajoissa minkäänlaiseen epidemiaan, vaikka kaikki merkit maailmalta oli luettavissa. Hallitus ei uskonut koronan edes leviävän Suomeen, kuten pääministeri Marinin ja muun hallituksen aiemmista lausunnoista on luettavissa. Hallitus luotti sokeasti huoltovarmuusvarastoihin, jotka epäonneksemme paljastuivat mädäksi kinderiksi.

Koronakriisin hoidossa on samankaltaisia piirteitä kuten tsunamikatastrofin kriisiviestinnän hoidossa oli aikoinaan. Tsunamin ensimmäisenä päivänä toimintakyky Suomessa menetettiin, koska johtaja puuttui. Päätökset ja toiminnan valtuutus puuttuivat. 

Koronakriisissä toimintaa johtaa meillä pääministeri. Herää kysymys miksei päätöksiä uskalleta tehdä nyt kun korona todistetusti rantautui Suomeen? Vai olisiko Suomen vihdoin aika organisoitua kriisitilanteissa toisin?


Artikkelikuva: Author Franz Kafka and sociologist and founder of bureacuracy research Max Weber, CC BY 3.0 Harald Groven

#byrokratia#auttavapuhelin#hallitus#omavaraisuus#huoltovarmuus#talous#kriisinyrkki#kriisijohtaminen