• Teija Makkonen

Korona - Suomen huoltovarmuus vailla varmuutta?

Suomen huoltovarmuuden vakava ulkoinen uhkakuva on koronaepidemian kaltainen kriisitilanne, jossa yhteiskunnan kyky hankkia ulkomailta kriittisiä tuotteita on väliaikaisesti vaikeutunut. Olemme pelottavan lähellä tuon uhkakuvan toteutumista.


Suomessa ei tuoteta kattavasti moniakaan perusrakennustarvikkeita, kalustoa tai teknisiä järjestelmiä. Koronan kaltaisessa kriisissä tämä johtaa nopeasti tilanteeseen, että mm. terveydenhuollon tarvikkeet pääsevät loppumaan, joka taas vaarantaa Suomen terveydenhuollon hoitohenkilökunnan ja samalla kaikkien suomalaisten terveyden ja hoidon saannin.


Uutistoimisto Reutersin mukaan Espanjassa lähes 4000 hoitoyöntekijää on saanut koronavirustartunnan. Määrä on noin 10 % koko maan sairastuneista. Syynä sairastumiseen on ollut mm. suojavarusteiden puute. CNN kertoo, että hoitotyöntekijät ovat joutuneet turvautumaan jopa roskapussien käyttöön suojanaan. Tapahtuuko tämä myös Suomessa?


Suojavarusteiden puute nousi otsikoihin myös Suomessa viime viikolla Uudenmaan sairaanhoitopiirin  sisäisen viestinvaihdon myötä, kun viesteissä kehotettiin säästämään koronaviruksen hoidossa tarvittavia suojavälineitä sekä pesemään kertakäyttöisiä suojia. Tämä viittaa vahvasti edellä mainitsemaani huoltovarmuuden uhkakuvaan, joka on käymässä toteen. Hengityssuojaimet ovat loppumassa. Suomessa ei valmisteta sairaalakäyttöön sopivia hengityssuojaimia eikä valtio ole toistaiseksi ryhtynyt edistämään tuotantoa.


Uutisoinnin seurauksena sosiaali- ja terveysministeriön ylijohtaja Päivi Sillanaukee kertoi maanantaina 23.3.2020 ministeriön avaavan Suomen huoltovarmuusvarastot asteittain. Huoltovarmuusvarastojen sisältöjä ei tarkemmin kuitenkaan kerrottu (ei julkista tietoa). Varmuusvarastojen avaamisen tarkoituksena on kuitenkin saada Suomeen käyttöön miljoonia kirurgisia suojaimia, maskeja ja satojatuhansia hengityssuojaimia (luvut mediasta), jotka STM:n mukaan eivät tule loppumaan koronakriisin hoidossa.


Kun varmuusvarastot on avattu, tarkoittaa se myös sitä, että varastoja täytyy välittömästi alkaa myös täydentämään. Kuten Espanjan esimerkki osoittaa myös moni muu maa on tilanteessa, että terveydenhuollon varastot ovat tyhjinä ja varastoja täytyy täydentää. Suojavarusteista on maailmanlaajuisesti kova kysyntä.


Huoltovarmuusvarastoston avaamisen myötä myös Suomi on tilanteessa, että huoltovarmuusvarastojemme täydentäminen on ulkomaisten verkostojen varassa, ja siten osittain myös suomalaisen päätöksenteon ulottumattomissa.


Kukaan meistä ei tiedä kuinka kauan koronakriisi tulee kestämään ja kuinka kauan varmuusvaraston suojavälineet riittävät. Myös tämä aiheuttaa kansalaisten keskuudessa huolta.

Terveydenhuollon suojavarusteiden kotimainen tuotanto tulee käynnistää välittömästi


Hallituksen tulee pikaisesti reagoida faktoihin, ja varmistaa ettei koronakriisin hoito jää kiinni suojavälineiden puutteesta. Varmistaakseen yhteiskunnan toimivuuden Suomen ei tulisi koskaan olla liian riippuvainen näinkin yksinkertaisten asioiden kuten suojavarusteiden tuonnista.


Liian monien lääkkeiden, terveydenhuollon tarvikkeiden ja laitteiden valmistajat ja varastot sijaitsevat jo tällä hetkellä Suomen rajojen ulkopuolella. Tämä heikentää nykyisessä kriisissä kansallista huoltovarmuutta ja vaarantaa pahimmillaan kansalaisten hengen. Vaikka Euroopan unionin komissio on ehdottanut unionimaiden yhteishankintaoperaatioita, tulee Suomen olla myös viisaasti myös omavarainen.


Kuten lähihistoria on opettanut sattumanvaraiset ja ennakoimattomat poliittiset kriisit maailmalla ovat mahdollisia. Ne voivat heijastua myös kansainvälisiin sopimuksiin horjuttaen jotakin osaa tuotanto- tai toimitusketjuista. Tämä taas heikentää kansallista huoltovarmuutta.


Maailman laajuisesta pandemiasta on tullut uhka Suomen huoltovarmuudelle verkostoituneen sekä globaalin talouden piirteiden vuoksi. Valtion tulisi välittömästi ryhtyä tositoimiin, joilla edistetään esimerkiksi terveydenhuollossa tarvittavien suojavarusteiden kotimaista tuotantoa.


Terveydenhuollon ennaltaehkäisevään toimintaan panostaminen tulee olla ykkösprioriteetti välittömästi - ei vasta kriisin jälkeen.



Workers manufacture protective face masks at a factory in China's Hubei Province on January 23. Stringer/EPA-EFE/Shutterstock

#huoltovarmuus #kotimaisuus #työtäsuomeen #koronakriisi #koronasuomi #stm #hoitohenkilökunta