• Teija Makkonen

Koulupihojen korjaamista liikunnallisiksi ei voida lopettaa tällä valtuustokaudella

Puheeni kaupunginvaltuustossa 24.11.2021 Asiakohdassa Helsingin kaupungin talousarvio vuodeksi 2022 ja taloussuunnitelma vuosille 2022-2024

Arvoisa puheenjohtaja,


Vaikka ulkoilualueiden ja lähiliikuntapaikkojen rakentamiseen lisätään ensi vuodelle rahaa, josta annan myös kiitosta, on meillä myös suuri lasten ja nuorten joukko, jonka tarpeisiin lähiliikuntapaikat tai tekonurmikentät eivät välttämättä edes vastaa.


Alle kouluikäisistä jopa 80% liikkuu liian vähän, 9lk. mennessä 90% oppilaista liikkuu liian vähän. Suunta on huolestuttava. Lasten ja nuorten liikkumiseen on kuitenkin mahdollista vaikuttaa kouluiässä, mm. koulujen pihoja uudistamalla muotoon, joka tukee positiivisesti liikkumista.


Kuten budjetissa sanotaan kasvatuksen ja koulutuksen toimialan kohdalla, ”Liikkuminen on osa hyvinvointia ja sisältyy jokaiseen varhaiskasvatus-, koulu- ja opiskelupäivään.”


Vaikka kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan osaltaan koordinoi liikkumisen ohjelmaa, lasten koulujen pihojen toiminnalliset muutokset ja perusparannukset toteutetaan talonrakentamisen investointiohjelman puitteissa kaupunkiympäristön toimialan toimesta kasvatuksen ja koulutuksen toimialan esittämien tarpeiden pohjalta. Ongelmaksi muodostuu korjauslistan loppupää 10 vuoden ohjelmassa, kun oppilaan peruskoulu kestää yhdeksän vuotta.


Tämä siis johtanut siihen, että Helsingissä on ollut kouluja, joiden pihat ovat olleet surkeassa (ei liikkumista tukevassa) kunnossa useita kymmeniä vuosia. Tästä esimerkki Maatullin nyt purettava ala-aste Koillis-Helsingissä, jonka piha pysyi samanlaisena ainakin vuodesta 1996 asti, kun siirryin sieltä itse yläasteelle.


Lisääntyvien sisäilmaongelmien takia useiden koulujen pihalle on viime vuosina pystytetty parakkeja, jotka vievät tilaa lapsien liikkumiselta. Tekemisen puute koulun välitunneilla lisää turhautumista ja lasten välisiä keskinäisiä riitoja ja konfliktitilanteita. Lapsilla tulisikin olla mielekästä, ja fyysiseen aktiivisuuteen innostavaa tekemistä välitunneilla.


Vuonna 2019 koulupihojen liikunnallisuuden parantamiseen tehtiin positiivinen poikkeus, kun 10 koulupihaa peruskorjattiin niiden liikunnallisuutta ja toiminnallisuutta parantaen. Korjattavat kohteet päätettiin kartoituksen perusteella. Olenkin yrittänyt kulttuurin ja vapaa-ajan lautakunnan jäsenenä tiedustella, miten huonokuntoisten pihojen liikunnallisuutta parannetaan tulevina vuosina, kun kasvatuksen ja koulutuksen toimialan eikä kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan talousarvioon tällaisia rahoja ei ole varattu.


Näen hyvin tärkeäksi edistää koulujen pihojen kunnostamista liikuntaa tukeviksi. Liikunta parantaa oppimiskykyä ja vaikuttaa kaikin puolin positiivisesti terveyteen. Vaikutukset ulottuvat niin fyysiseen, psyykkiseen kuin sosiaaliseen osa-alueeseen.

KYMP= kaupunkiympäristön toimiala KASKO = kasvatuksen ja koulutuksen toimiala

KUVA = kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala