Lainvalmisteluasiakirjoista ilmenee, että kuntosalien laajan täyssulun lain vaatimat edellytykset eivät täyty. Lakimuutos oli tarkoitettu viimesijaiseksi rajoitustoimeksi, jota moni hallituspuolueen edustaja sekä asiaa käsitelleet valiokunnat korostivat asian eduskuntakäsittelyssä.
Aluehallintoviraston (AVI) mukaan ”tartuntamäärät eivät olleet ainoa peruste täyssululle”. Laki toki sallii tämän, kun tarkoituksena on turvata ihmisten terveyttä ja viime kädessä oikeutta elämään sekä riittäviin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin.
Mutta kysymys on, olemmeko Suomessa siinä tilanteessa, että oikeus elämään sekä riittäviin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin on todella tällä hetkellä sellaisessa vaarassa, että elinkeinotoimintaa pitää sulkea? Jos olemme, eikö myös tällöin rajoitustoimien tulisi koskea ensisijaisesti tilanteita/tiloja, joissa tartuntoja eniten syntyy? Ovatko kuntosalit lisänneet tartuntoja (missään vaiheessa epidemian aikana) merkittävästi? Vastaus tilastojen perusteella on yksiselitteinen EIVÄT OLE.
AVI:n perustelut kuntosalien täyssulun tarpeesta ontuvat, tai oikestaan kielivät taistelusta aluehallintovirastojen ja ministeriön välillä, jossa AVI:t on nyt laitettu ruotuun hallituksen toimesta.
Hallituksen esityksestä ilmenee, että urheilutilojen sulkemisen tavoitteena on varmistaa, että ”erikokoiset toimijat olisivat keskenään yhdenvertaisessa asemassa tilanteessa, jossa on välttämätöntä sulkea asiakas- ja osallistujatila.” Tämän ”arvioidaan tukevan yhdenvertaisuusperiaatteen toteutumista, kun sulkemisvelvoite on mahdollista kohdistaa tasavertaisesti eri toimijoihin.”
Vaikka yhdenvertaisuus esitetään yhdeksi perusteeksi, ei Suomessa ole vielä tilannetta, jossa on välttämätöntä sulkea tiloja. Tartuntaluvut ovat kokonaisuudessaan laskussa. Eikä uutta dataa tartuntaketjujen lähtemisestä liikuntatiloista ole esitetty. Yhdenvertaisuuden ja tasapuolisuuden vuoksi tehty täyssulku ei täytä perustuslakivaliokunnan edellyttämää välttämättömyysvaatimusta.
Myöskään varmuuden vuoksi kuntosaleja ei olisi saanut sulkea, koska lakimuutokseen tuli olla viimesijainen. Perusteluiksi on tarjottu myös AVI:n havaitsemia elinkeinotoimijoiden väärinkäytöksiä. Kysynkin, jos yksi autoilija ajaa ylinopeutta, saavatko kaikki autoilijat siitä sakon? Kuntosalien sulkemista koskevan tulkinnan mukaan saavat.
Kuten Suomen kunto- ja terveysliikuntakeskusten yhdistyskin toteaa, suurin osa alan yrityksistä ovat luoneet käytäntöjä tartuntariskien minimoimiseksi ja tehneet kaikkensa, jotta asiakkaat voisivat käyttää turvallisesti yritysten palveluita. Rajoitukset ovat perusteltuja ainoastaan, kun niillä torjutaan todellista tartuntariskiä. Ei yksittäisten yrittäjien laiminlyöntejä. Tätä laki ei mahdollista.
Otteita asian eduskuntakäsittelystä: Sosiaali ja terveysvaliokunta korostaa mietinnössään, että ”tilojen sulkeminen on viimesijainen keino ja sitä on mahdollista käyttää vain tilanteessa, jossa epidemian leviämistä ei voida muilla keinoin estää.”
Vaatimuksena on todellinen tarve – ei varmuuden vuoksi.
Perustuslakivaliokunta on korostanut toimivaltuuksien käytön välttämättömyys- ja oikeasuhtaisuusvaatimuksia. Rajoitus (täyssulku) ”on sallittu ainoastaan, jos tavoite ei ole saavutettavissa perusoikeuteen vähemmän puuttuvin keinoin. Perusoikeuksiin puuttuva velvoite tai rajoitus voidaan koronaepidemian torjumiseksi siten asettaa vain, jos epidemian leviämistä ei voida estää perusoikeuksiin vähemmin puuttuvin keinoin.” Eli mikäli tiloissa toiminta pystytään järjestämään siten, että käyttäjille ei muodostu tartuntariskiä, ei elinkeinotoimintaan puuttumiselle tiloja sulkemalla ole asianmukaista perustetta.
On myös huomioitava, että hallituksen esityksessä kuntosalien sulkemisesta muita ”keinoja” ei edes arvioitu. Eikä arvioinut AVI:kaan, vaikka sosiaali ja terveys valiokunta korosti, että ”lähtökohtaisesti tulee ensisijassa käyttää lievempiä rajoituksia ja siirtyä porrastetusti tiukempiin, jos se on epidemiatilanteen vuoksi välttämätöntä.”
”Viimesijaisena keinona covid-19-epidemian leviämisen estämiseksi kunta tai aluehallintovirasto voi tehdä päätöksen laissa säädettyjen korkeamman tartuntariskin tilojen sulkemisesta kokonaan asiakkailta ja osallistujilta.” Jos kuntosalit kuuluvat tähän korkeamman tartuntariskin tiloihin, niin missä on data tästä?
Etelä-Suomen aluehallintoviraston aluehallintoylilääkäri Mikko Valkonen 02.04.2021 MTV Uutiset: ”Lievemmät toimet, kuten asiakasmäärien rajoittaminen 10 henkilöön kerrallaan, eivät ole olleet riittäviä. Minulla ei kuitenkaan ole tietoa siitä, kuinka paljon tartuntoja maaliskuun aikana on tullut kuntosaleilta tai harrastustiloista, jotka nyt on suljettu. Jonkin verran niitä on ollut. Tarkkoja aluekohtaisia lukuja minulle ei nyt tässä ole olemassa. Lisäksi on myös tartuntoja, joiden alkuperää ei tunneta.”
”Jonkin verran” tai ”alkuperää ei tunneta” ei kertakaikkiaan riitä tulkitsemaan kuntosaleja korkeamman tartuntariskin tiloiksi.
Kuten olen jo aiemmin kirjoituksissani esittänyt, yleisten hygieniaturvallisuuden lisäksi osallistujamäärää olisi tullut rajata AVI:n toimesta tilan koon perusteella. Esimerkiksi Euroopassa on kuntosalien ja muiden liikuntatilojen kohdalla käytetty henkilöä kohti vaadittavaa tilan neliömäärää, jolla epidemiatilanteessa varmistetaan terveysturvallisuus (Euroopan standardointijärjestö CEN esittää 9—15 m2/ henkilö).
Asia olisi tullut ratkaista näin myös Suomessa – ei elinkeinotoimintaa sulkemalla ja liikuntaharrastuksia estämällä.
Lähteet:
Comentários