Kuntavaalien lähestyessä on somessa ollut paljon esillä puolesta ja vastaan mielipiteitä Malmin lentokentän rakentamisesta asuntoalueeksi. Malmin lentokentässä kun ei ole kysymys vain asuntojen rakentamisesta. Malmin lentokenttä on pääkaupunkiseudun ainoa toimintakelpoinen kakkoskenttä. Ministeriöiden selvitykset todistavat ettei vaihtoehtoa kentälle ole löytynyt.
Lisäksi Malmi on kulttuurihistoriallisesti erittäin merkittävä ja arvokas. Neljä tärkeää kansainvälistä kulttuuriperintöjärjestöä ovat ilmaisseet huolensa lentokentän kohtalosta. Mm. Icomos on nostanut Malmin lentoaseman Pariisin Notre Damen rinnalle yhtenä uhanalaisimmista kulttuurikohteista.
Luontoarvojen osalta Malmin lentokentän suunnittelualueella on myös havaittu Suomen lainsäädännössä erityisesti suojeltavaa sekä EU-luontodirektiivissä (liite IV a) tiukkaa suojelua edellyttäviä lajeja.
Asuntorakentamisen osalta kentän maaperä on huonoa. Maaperälle rakentaminen ja maaperän stabilointi tulee selvityksien mukaan aiheuttamaan massiivisia kustannuksia (veronmaksajille), ja arviolta 350 miljoonan kilon CO2 päästöt. Rakentaminen ei siten taida olla linjassa Helsingin syyskuussa 2020 julistaman ilmastohätätilan ja hiilineutraali Helsinki -tavoitteiden kanssa,
eikä myöskään hallituksen tulevan kiertotalousohjelman.
Kaiken tämän ohella Helsinki on heittämässä kankkulan kaivoon sähköisen ilmailun valtavan liiketoimintapotentiaalin, ja tuhoamassa nykyisten toimijoiden elinkeinon ja harrastusmahdollisuudet, ja vielä vastoin kuntalaisten tahtoa. Enemmistö helsinkiläisistä on Malmin kentän puolesta.
Helsinki on myös julistanut itsensä vihreäksi kaupungiksi, jonka ”vahvuuksia ovat kaupunkimetsät ja kulttuuriympäristöt”.
Jokin tässä Malmin lentokentän tuhoamisvimmassa siten mättää.