Katujengit ovat vakiinnuttaneet paikkansa Helsingissä. Poliisin rikostorjuntayksikön johtaja Markku Heinikarin mukaan ulkomaalaistaustaisista nuorista aikuisista koostuvat katujengit toimivat Helsingissä yhä laajemmin ja voimakkaammin. Maahanmuuton haitalliset seuraukset ovat Suomessa jo nähtävillä, ja tosiasiat on pystyttävä tunnustamaan, vaikka se jonkun ideologiaan kolahtaisi. Maahanmuuttajataustaisten alaikäisten nuorten osallisuus jengeissä on kasvanut. Nuoret ihannoivat jengielämää ja rikollista elämäntapaa. Poliisin mukaan katujengien keskeiset jäsenet ovat idoleita nuorten fanien silmissä. Väkivalta osana koulupäiviä - kurinpitotoimia kiristettävä
Yhä nuoremmat lapset kantavat mukanaan teräaseita ja nuorten tekemä väkivalta on raaistunut. Väkivaltainen käytös on kulkeutunut katuryöstelyiden lisäksi myös koulupäiviin. Poliisin mukaan useat alle 15-vuotiaiden väkivaltatilanteet syntyvät juuri kouluympäristössä..
Valtakunnallisena ilmiönä nuorten kynnys käyttää väkivaltaa konfliktitilanteissa on selvästi madaltunut. Mm. Helsingissä yhä useampi koulu on jo muuttunut tai muuttumassa eheän ja yhtenäisen koulupolun takia yhtenäiskouluiksi, joka tarkoittaa, että samassa koulussa ovat luokat 1-9, ja jopa esikoulua käyvät 6-vuotiaat lapset (koko koulussa jopa yli 1000 lasta).
Väkivaltatilanteiden yleistyminen ja teräaseiden mukana kantaminen koulupäivän aikana on äärimmäisen huolestuttava ilmiö ja suunta, jonne entinen lintukoto Suomi on matkalla. Haitalliseen kehitykseen tulee puuttua määrätietoisesti.
Kenenkään lapsen ei pitäisi joutua pelkäämään väkivaltaisia saati jopa verisiä tappeluita, tai ryöstetyksi tulemista omassa koulussa, joita Helsingissä jo tapahtuu. Tästä, kun ei ole pitkä matka teräaseiden tai aseiden käyttämiseen.
Koulujen kurinpitotoimet on saatava kuntoon ja niitä on uskallettava noudattaa moniammattillinen viranomaisyhteistyö huomioiden - koulut, kodit, nuorisotoimi, poliisi, ja sosiaalitoimi. Päähän silittely tai voivottelu eivät auta.
Urapolku järjestäytyneeseen rikollisuuteen
Nuorten väkivallasta, ryöstelystä ja katujengien ihailusta on suunta kohti jotain vielä pahempaa, polku kohti kovaa järjestäytynyttä rikollisuutta.
”Keskeisiä katujengien jäseniä on menossa kovaa vauhtia kohti järjestäytynyttä rikollisuutta ja nimenomaan ulkomaista alkuperää oleviin rikollisryhmiin, jotka ovat nostaneet profiiliaan Helsingissä usean vuoden ajan.”
Heinikari puhuu jopa maahanmuuttajataustaisten nuorten "urapolusta": ”Kun ikää tulee lisää, rikollisuus vakavoituu ja järjestäytyminen menee syvemmälle, tulee ikään kuin ”steppejä” uralla. Se on uhkakuva, jonka eteen pitää tehdä töitä, ettei se toteudu.”
Poliisin tehtävä on torjua järjestäytynyttä rikollisuutta ja ehkäistä katujengirikollisuutta. Kasvavaan ongelmaan tulee lisätä resursseja. Poliisille pitäisikin saada etenkin pääkaupunkiseudulle oma erikoisyksikkö katu- ja jengirikollisuuden torjuntaan.
Ruotsin tie - kranaatit ja luodit lentelee
Ruotsi epäonnistui maahanmuuttopolitiikassaan ja maahanmuuttajien integroinnissa. Ruotsia on kuvattu jopa Euroopan vaarallisimmaksi maaksi. Siitä tuli murhien ja kranaatti-iskujen keskus noustuaan myös ampumiskuolematilastojen kärkeen. Ruotsin päättäjät avasivat silmänsä ja lopettivat hyväuskoisuuden. Ruotsissa hallitsematon maahanmuutto ja integraation ongelmat myönnetään nyt olevan jengirikollisuuden kasvun takana, ja painavaksi syyksi yhteiskunnalliseen pahoinvointiin. Ruotsin johtavien poliitikkojen retoriikka onkin koventunut, ja puolueet jakavat nyt yhteisen käsityksen maahanmuuton osalta uudesta totuudesta. Maahanmuuttopolitiikkaan haetaan aktiivisesti uutta mallia Tanskan tiukemmasta maahanmuuttopolitiikasta. Oikeistoblokin voittaessa juuri Ruotsin valtiopäivävaalit voidaan tiukennuksia viimein odottaa.
Herätäänkö myös Suomessa?
Myös Suomessa jengiytymiseen on pureuduttava kaikin mahdollisin toimenpitein, jotta emme päädy Ruotsin tilanteeseen. Ei riitä, että vain perussuomalaiset puhuvat asiasta ja ajavat toimenpiteitä - myös koko muun poliittisen kentän on avattava silmänsä ja myönnettävä tosiasiat.
Integraatio-ongelmat ovat nostaneet päätään lähes kaikilla mahdollisilla yhteiskunta-alueilla. Nuorisorikollisuus, katuväkivalta ja huumekauppa ovat kaikki kasvussa. Näiden merkkien pitäisi riittää myös päättäjille. Vai tarvitsemmeko puukotuksia tai ampumisia kouluissa, kranaatti-iskuja, palavia autoja ja jonkin lähiön täydellistä ghettoutumista nähdäksemme tosiasiat?
Sisäinen turvallisuutemme on ennen pitkään murroskohdassa. Nyt akuutisti tehtävät päätökset ja toimenpiteet ratkaisevat paljon. Tiukempi suhtautuminen maahanmuuttopolitiikkaan ei enää yksistään riitä, sillä integraation ongelmat, nuorten väkivalta, katujengit ja järjestäytynyt rikollisuus ovat jo olemassaoleva sekä kasvava uhka.
Lehtikuva Suomen Uutiset