top of page
  • Writer's pictureTeija Makkonen

PS kaupunkipolitiikkaa -puheenvuoro

Kävin esittelemässä perussuomalaisten kaupunkipoliittisia näkemyksiä Uusi kaupunkipolitiikka -seminaarissa 30.3.2023. Tässä puheeni:


Perussuomalaiset eivät tee kaupunkipolitiikkaa ideologia edellä vaan käytännön lähtökohdista. Kaupungit ovat Suomessa kasvun moottori, ja politiikan tulee olla sellaista, että se tukee taloudellisia kehitysmahdollisuuksia ja tarjoaa liike-elämälle puitteet kasvuun. Kaupunkien tulee olla vetovoimaisia kaupankäynnille.

Vaikka suuret kaupungit toimivat Suomen talouskasvun moottoreina, tulee Suomessa pitää huolta siitä, että koko maassa elinolosuhteet pysyvät hyvinä.


Pääkaupunkiseudun lähes kokonaan maahanmuuttoon perustuvan väestönkasvun tuomat lukuisat ongelmat osoittavat, ettei kaupungeissa pidä ottaa itseisarvoksi väkiluvun paisuttamista hinnalla millä hyvänsä.

Erityisesti Euroopan ulkopuolelta tulevan maahanmuuton aiheuttama asuinalueiden eriytyminen eli segregaatio on akuutein Suomen kaupunkeja koskettava haaste.

Mikään määrä esimerkiksi sekoittavaa asuntotuotantoa ei auta segregaatiokehityksen jarruttamiseen, jos valtion tasolla jatketaan hallitsematonta massamaahanmuuttopolitiikkaa.


Asuinalueiden segregaatio ei johda vain yleisen asumisviihtyvyyden laskuun, vaan myös lisää rikollisuutta ja tekee näillä alueilla olevista kouluista levottomia, jota kantaväestöön kuuluvien lasten vanhemmat haluavat vältellä.

Suomen suurimpien kaupunkien eriytymiskehityksen voimakas torjunta tulee olla seuraavan hallituksen asialistalla.

Lisäksi erityisesti pääkaupunkiseudun korkeaksi kohonneet vuokrat ja muut elinkustannukset rasittavat niin kotitalouksia kuin julkista sektoriakin korkeampien asumistukien ja sosiaaliturvan takia. Rasitus koskee myös palkanmaksajia.

Kaupunkien suurimmat haasteet talouden näkökulmasta liittyvät kulkuyhteyksiin, infraan ja logistiikkaan. Toimivassa kaupungissa ihmiset ja tavara liikkuu hyvin niin kaupungin sisällä kuin kaupunkiin ja ulos sieltä. Elävä kaupunkikeskusta vaatii hyvän julkisen liikenteen lisäksi parkkipaikkoja ja liiketilaa.

Liiketila pitää olla joustavasti muutettavissa ilman raskasta byrokratiaa.

Esimerkiksi ravintoloille pitää suoda helpot mahdollisuudet pystyttää väliaikainen kesäterassi, huomioiden kuitenkin autoilijoiden ja yritysten pysäköinnin tarpeet, sikäli kun terasseja ulotetaan kadunvarsiin.


Suurempien kaupunkien tehokaavoituksessa tulee huomioida asumisen inhimillinen mittakaava, mutta myös lähiympäristön vehreys, virkistysmahdollisuudet riittävällä ja asukkaita tyydyttävällä tavalla. Myös laaja kaupunkitasoinen varautuminen, väestönsuojelu, vahva sekä toimiva pelastustoimi ovat turvallisen kaupungin perusteita.

Kaikki eivät voi eivätkä edes halua asua kaupungeissa, mutta työssäkäyntialueina ja palveluiden osalta kaupungeilla on merkittävä rooli. Ketterää liikkumista kaupungin ulkopuolelta sisälle tulee helpottaa, jotta kaupunkien kantokyky asukkaista säilyy.

Perussuomalaiset vastustaa ketterän liikkumisen haittaavia tekijöitä, kuten tietulleja.

Kantokyvyn säilyttämiseksi myös kasvukaupunkien ympäristöissä on turvattava elinolosuhteet ja lähipalvelut, jolloin kuorma jakaantuu laajemmalle alueelle mutta turvaa myös maaseudun toimintaedellytykset ja pitää koko Suomen asuttuna.


Raiteet tulee saattaa sellaiselle tasolle kaupunkien välillä, että junayhteydet ovat luotettavampia työ- ja vapaa-ajan matkailua ajatellen. Maakuntalentokentät on pyrittävä pitämään nykyisessä määrässään, sillä ne mahdollistavat työmatkaliikenteen lisäksi turismin sujuvoittamista, mutta samalla huomioiden myös tulevaisuuden tarpeet ja mahdollisuudet kuten esimerkiksi sähköisen lentämisen.


Suomen tulee lisätä kansainvälistä houkuttelevuutta juurikin turisteille myös Lapin ulkopuolella kaupunkeihin ja esimerkiksi saaristoon. Suomella on turismin lisäämisessä valtava potentiaali, sillä Suomen laajat koskemattomat luontoalueet sekä sisäisen turvallisuuden tila ovat ehdottomia vetovoimatekijöitä.

Isoissa investoinneissa kaupunkien täytyy punnita tarkkaan, mikä niiden todellinen hyöty on. Esimerkiksi raitiotiehankkeista kuulee usein puhuttavan täysin kritiikittä vetovoimatekijänä, mutta tarkemmat erittelyt hyödyistä jää usein laihoiksi.

Ei ole itsestäänselvyys, että ratojen varsille syntyy aina työtä ja toimeentuloa tai että sinne muuttaa nettoveronmaksajia.

Esimerkiksi Espoossa on nähty, etteivät suureelliset ratahankkeet ole aina johtaneet valtaviin positiivisiin heijastevaikutuksiin, vaan pitkälti kuntatalouden selvään rasittumiseen.

Huono-osaisuutta ei ratkaista ratikoilla, jotka toimivat lähinnä huonosti voivan alueen pintakiillotuksena. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että näitä hankkeita pitäisi vastustaa ideologisesti vaan nimenomaan tarkastella jokaisen kaupungin ja laajemmin kaupunkialueen tarpeita tapauskohtaisesti.

Suomalaiset kaupungit ovat keskenään erilaisia ja siksi ideologinen kaupunkipolitiikka voi ratkaisuillaan haitata toista kaupunkia siinä missä auttaa toista.

Kaupunkien liikenneratkaisut tuleekin tehdä käytännöllisyys, kestävyys ja elinkeinoelämä huomioiden. Vähemmän ideologiaa ja enemmän raikasta realismia, joka huomioi kaikki liikkumisen muodot.

Koska perussuomalaiset ei niputa kaupunkeja yhdeksi nipuksi, on luonnollista, että kaupunkipolitiikan päätöksenteko tehdään vahvasti paikallisella tasolla.

Alueen asukkaat ja heidän valtuuttamat päättäjät ovat parhaita asiantuntijoita mitä tulee heidän omien alueidensa tarpeisiin, paikallisia yrityksiä unohtamatta.

Kiitos.




bottom of page