Q: Mikä sai sinut lähtemään eurovaaliehdokkaaksi?

Nykyinen valtiosihteerin työni on opettanut EU:sta hyvin paljon lisää. Se on avannut silmiä, miten retuperällä Suomen EU-politiikka on pitkään ollut. Näen tässä kuitenkin mahdollisuuden, että EU-politiikkaan voidaan vielä vaikuttaa. MEPn työ vaatii ahkeruutta, osaamista ja halua päästä vaikuttamaan EU-päätöksentekoon, jolla on suoria ja merkittäviä vaikutuksia Suomeen.

 

Extrasyynä mainitsen, että perheenjäseneni ovat haaveilleet jo pitkää ulkomailla asumisesta. Tämän unelman mahdollinen toteutuminen on hyvä kannustin, kun perheeni muuttaisi mukaan Brysseliin.

​

Q: Millaisen mepin saamme sinusta?

Aktiivisen ja luotettavan, Suomen eteen ahkerasti työskentelevän mepin, joka ymmärtää myös tässä ajassa erittäin tärkeän turvallisuusympäristön ilmiöt ja muutokset. Turvallisuusympäristön muutokset vaikuttavat aivan uudella tavalla myös EU:n talouspolitiikkaan.

 

Q: Miksi juuri sinut pitäisi valita mepiksi?

Minulla on pitkä virkamiestausta julkiselta puolelta ja myös jo pidempi kokemus politiikasta, jota olen tehnyt päivätyökseni kohta viisi vuotta. Mepin on hyvä ymmärtää laaja-alaisesti yhteiskunnan toimintaa ja vaikuttamista. Pitää olla kykyä ja halua analysoida tapahtumia ja ymmärtää syy-seuraussuhteita. Asiantuntija-poliitikko taustani ja osaaminen antavat minulle vankan pohjan työskentelyyn Euroopan parlamentissa.

​

Q: Mikä mättää EU:ssa  ja mitä asioita lähdet ajamaan siellä?

EU:n ylisääntelyn ja yhä syvemmälle jäsenvaltioiden kansalliseen toimivaltaan ulottuvan sääntelyn on loputtava. Tässä turvallisuusympäristössä EU:ssa pitää keskittyä asioihin, jotka edesauttavat rauhan ja vakauden ylläpitämistä Euroopassa. EU:n pitää suhteuttaa politiikan tekeminen myös turvallisuusympäristöön. Lillukanvarsien (kuten muovikorkkien, ylimääräisten raportointivelvollisuuksien, hallinnollisen taakan, pakkoremonttien) aika on ohi.

 

Talouspolitiikka pitää vahvistaa ja vauhdittaa, EU huoltovarmuutta vahvistaa. Suomen elinkeinoelämän, yritysten, pitää hyötyä enemmän EU:sta. Suomen tulee hyödyntää EU:n rahoituskanavia huomattavasti enemmän kuin tähän asti. Suomen tulee luoda enemmän yhteyksiä EU:hun, meidän tulee saada Euroopan parlamenttiin virkamiehiä Suomesta, jotka tuntevat ja ymmärtävät Suomen, sen erityispiirteet ja ovat kiinnostuneita EU-sääntelyn vaikutuksista Suomeen. 

Vaikuttaminen ja toimiminen EU:ssa vaativat Mepiltä kokonaisvaltaista ymmärrystä, näkemystä ja aktiivista otetta politiikan tekemiseen. Mutta se vaatii myös hyviä suhteita ja verkostoja kotimaahan, hallitukseen ja myös elinkeinoelämään. Näitä minulla on.

​

Q: Millaisena näet Suomen aseman EU:ssa ja voidaanko lisätä Suomen kansallista itsemääräämismahdollisuutta?

Suomella on varaa ja mahdollisuus ottaa merkittävämpää roolia EU:ssa. Suomi on liian pitkään ollut suuria EU-jäsenmaita mielistelevä mallioppilas, joka on noudattanut kaikkia sääntöjä kirjaimellisesti, ja saattanut EU-sääntelyä voimaan kireämmillä ehdoilla, vaikka mm. direktiivi olisi mahdollistanut myöhäisemmän tai vähemmän velvoittavan sääntelyn. 

 

Suomen tulee alkaa painokkaammin huomioimaan EU-sääntelyn kansallisia vaikutuksia. Toisssijaisuushuomatuksia tulee tehdä, ja perussopimusten rajoissa pysyä, kun kyse on EU:n toimivallasta (esimerkiksi metsäpolitiikka ei kuulu EU:n toimivaltaan). Jos sääntely on haitallista Suomelle, Suomen tulee uskaltaa äänestää ehdotuksia vastaa, ja tehdä enemmän yhteistyötä EU-vaikuttamisessa samanmielisten maiden kanssa jo etukäteen ja suunnitelmallisesti. Tämä vaatii myös rohkeutta ja päättäväisyyttä sekä hyviä neuvottelutaitoja. Myös suoraan sovellettavien EU-asetusten sisältöön ja yksityiskohtiin pitää vaikuttaa ajoissa ja suunnitelmallisesti.

 

Q: Onko EU tarpeeksi yhtenäinen ja vahva mm. Venäjän suhteen?

EU:ssa nyt vihdoin ymmärretään mielestäni kyllä Venäjän uhka. Kysymys on tällä hetkellä enemmän päätöksenteosta, ja siitä voiko jokin maa käyttää veto-oikeuttaan ollessaan erimielinen. Vaikka pääsääntöisesti en kannata enemmistöpäätöksen lisäämistä EU-päätöksenteossa, tulee tietyissä turvallisuuteen liittyvissä kysymyksissä, kuten Ukrainan tukemisessa tai Venäjän vastaisissa pakotteisssa päätökset saattaa voimaan, vaikka jokin EU-maa niitä vastustaisi.

 

Q: Millaiseksi haluaisit EU:n kehittyvän taloudellisesti sekä turvallisuuden osalta?

Talouspolitiikka on myös EU:ssa murroksessa. Vapaa markkinatalous on saanut uuden piirteen, strategisen markkinatalouden (mm. Yhdysvallat), jossa tiettyjä kansallisen turvallisuudelle tärkeitä sektoreita suljetaan vapaan kilpailun ulkopuolelle (kuten murrosteknologiaan kuuluvat puolijohteet, robotiikka ja tekoäly). Myös EU:n tulee ymmärtää tämä muutos, ja suhteuttaa omaa politiikkaansa ja sääntelynsä tähän muutokseen.

 

EU on noin 450 miljoonan asukkaan kokoinen (maailman toiseksi suurin) talousalue. Strategiset investoinnit, tutkimus ja kehitys ovat asioita, joihin EU:ssa tulee panostaa, jotta EU:lla olisi edes teoreettinen mahdollisuus pysyä Yhdysvaltojen, Kiinan, ja mm. Intian perässä. Nyt EU-alueelta puuttuvat suuret teknologiayritykset. Liika- ja ylikireäsääntely on myös ampunut unionia omaan jalkaan, kun investoinnit ovat karanneet EU:n ulkopuolelle.

 

EU tarvitsee tiukempaa budjettikuria (suunnitelmallisuutta, ei rahojen leväperäistä jakamista, vähemmän virheitä budjetin toimeenpanossa). EU:n toimintaa pitää siis myös tehostaa ja fokusoida. 

EU:n sääntelyn pitää olla enemmän ennustettavaa, selkeää ja tasapuolista jättäen myös kansallista liikkumavaraa. Tulee myös huolehtia, että Suomen EU-maksujen nettomaksuosuus säilyy kohtuullisena ja oikeudenmukaisena. 

 

EU:n on katkaistava riippuvuuksiaan Kiinaan. EU:n tulee vahvistaa omavaraisuuttaan ja huoltovarmuuttaan. Toisaalta tätä pitää vaatia myös jäsenvaltioilta itseltään. Puolustusteollisuuden osalta yhteistyö tuo myös suomalaiselle osaamiselle kasvumahdollisuuksia.

 

Myös EU:n rajaturvallisuutta, terrorismia ja kyber- ja hybridiuhkia koskevissa kysymyksissä jäsenvaltioiden yhteistyön tiivistäminen on kannatettavaa. Puolustusyhteistyön syventäminen on kannatettavaa, jos se hyödyttää Suomen kansallista turvallisuutta. On myös huolehdittava, etteivät yhteiset puolustushankinnat tai puolustustarvikemarkkinat vaaranna kansallista puolustuskykyä, huoltovarmuutta tai suosi vain suurimpia jäsenvaltioita. 

​

Q: Pitäisikö EU:n rahavirtoja ohjata itärajan elinvoimaisuuden ja turvallisuuden edistämiseen jollakin tavalla?

Ehdottomasti. EU:n ulkorajojen turvallisuuteen ja myös elivoimaisuuteen tulee ohjata EU:n rahoitusta, kriittisiksi katsottaviin infrastruktuurihankkeisiin, sotilaalliseen liikkuvuuteen ja rajaturvallisuuteen. 

Teiden kunto ja sotilaallinen liikkuvuus ovat myös esimerkiksi kriisitilanteessa ratkaisevia.

 

Välineellistettyyn maahantuloon tulee myös EU-tasolla löytää yhteinen sävel ja ymmärrys. EU:n tulee tarkastella suhtautumistaan mm. kansainvälisiin sopimuksiin, jotka on luotu eri ajassa, ja jotka eivät huomio Suomen Itärajalla tapahtuvaa hybridisodankäynnin muotoa. EU:n tulee tukea jäsenmaidensa oikeutta puolustaa rajojaan, kansallista turvallisuuttaan, yhteiskunnan oikeusjärjestystä, alueellista koskemattomuuttaan ja yleistä järjestystä.

​

Q: Mitä tekisit EU:n maahanmuuttopolitiikalle?

EU:ssa saavutettiin joukukuussa 2023 sopu EU:n maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan uudistuksesta. EU:n maahanmuuttosopimus ei kuitenkaan sisällä kaikkia tarvittavia elementtejä, joilla muuttoliikettä Eurooppaan saataisiin aidosti rajoitettua. Tästä syystä Suomen hallitus aikoo edistää EU-tason toimia, joilla kehitetään mahdollisuuksia toteuttaa turvapaikkaprosessi ja kansainvälisen suojelun tarjoaminen turvallisissa kolmansissa maissa.
Tämä Suomen hallituksen linja EU:n maahanmuuttopolitiikkaan on oikea. Turvapaikkahakemuksia tulisi käsitellä EU:n ulkopuolella. 

 

Euroopan kantokyky ei riitä massasiirtolaisuuteen, ja sen mukana tuleviin haasteisiin. EU:n tulee suunnata politiikkaa ja varojaan ulkorajojen vahvistamiseen. Koronapandemian aiheuttaman väliaikaisen maahanmuuttopaineen hellittämisen jälkeen laittomat rajanylitykset EU:hun maa- ja merirajoilla ovat saavuttaneet jälleen ennätyslukemat.

Suomen hallituksen linja EU-vaikuttamisen avaintavoitteissa: ”Turvapaikkaa jostakin EU-maasta hakeneet lähetettäisiin EU:n ulkopuoliseen maahan, esimerkiksi Ruandaan, jossa turvapaikanhaku hoidetaan kokonaisuudessaan. Turvapaikanhakijat jäisivät Ruandaan, jos he saisivat myönteisen päätöksen turvapaikasta. Jos he saisivat kielteisen päätöksen, Ruanda vastaisi palautuksesta lähtömaahan.”

 

Q: Voiko jonkun tietun alueen (esim. kaupungin) asiaa edistää EU-parlamentissa ja miten aiot sitä tehdä, jos tulet valituksi?

Tietenkin, toki keinot riippuen, mihin asiaan halutaan vaikuttaa. Elinkeinoelämän kanssa on tärkeää tehdä tehdä aktiivista yhteistyötä. Mepin on on oltava kiinnostunut  EU-sääntelyn ja -päätöksenteon kansallista vaikutuksista, ja osattava kuunnella tahoja, joihin päätöksenteko kohdistuu. Yhteistyötä on tehtävän myös samanmielisten maiden kanssa.

​

EU:n päätöksentekoon on kokonaisuudessaan vaikutettava strategisesti, oikea-aikaisesti ja johdonmukaisesti. 

Ylisääntelyyn ja ylikireään sääntelyyn on puututtava. 

​

EU:ssa merkittäviä kaupunkipoliittisia teemoja ovat mm. kaupunkien ja elinkeinoelämän nostaminen korkeammalle EU:ssa (kaupunkien potentiaali), kaupunkien merkitys uuden teknologian ja liiketoiminnan luomisessa (investoinnit), kaupunkien rooli turvallisuuden ylläpitäjänä sekä tärkeys energiamurroksen edistämisessä.

​

Eri seudulla on mahdollisuus olla suunnannäyttäjä koko maan kehitykselle, mutta myös paikkoja, joihin tulevaisuuden osaajat (työvoima) ja investoinnit saadaan.

​

Q: Miten suomalaisyritysten kilpailukykyä voi edistää EU-parlamentissa ja miten sitä meppinä tekisit?

Euroopan unionin sisämarkkinoiden vahvuus on aina ollut markkinatalousmyönteisyys ja selkeä, mutta rajattu valtiontukien sääntely. EU:n valtiontukisäännöissä pitää palata kriisejä edeltäneeseen aikaan. Vapaa kaupankäynti on keino luoda kasvua.  Kilpailukykyä tulee vahvistaa niin, että markkinaehtoiset ratkaisut, reilu kilpailu ja investoinnit lisääntyvät. Nämä edesauttavat kestävää talouskasvua ja teknologian kehitystä. 

​

Tämä edellyttää EU:lta ennustettavaa sääntelyä, mutta myös nykyisten sääntelyesteiden purkua. Kilpailukykyä haittaavaa ylimääräistä hallinnollista taakkaa (EU-sääntelyn kansallisessa toimeenpanossa) tulee määrätietoisesti vähentää ja purkaa. Mm. yrityksiin kohdistuvat vaikutukset tulee havaita ajoissa vaikutusarviointien kautta, ja tietysti myös hyvässä yhteistyössä elinkeinoelämän kanssa vaikuttaa matkan varrella. EU-sääntelyn ja -päätöksenteon kansallista vaikutus­arviointia tulee parantaa ja tämä pitää huomioida myös jo ennen sääntelyn hyväksymistä.

 

Suomalaisten yritysten mahdollisuuksia hyödyntää erilaisia EU:n rahoitusjärjestelmiä tulee myös parantaa, jotta hyödymme myös Suomessa EU:sta enemmän, ja saamme suomalaista yritysosaamista kukoistamaan unionin laajuisesti. Suomella on kaikki mahdollisuudet hyödyntää teknologiaosaamistamme ja yksityisen sektorin vahvuuksia kilpailukykytekijöinä.  Myös digitaalisten ratkaisuja tulee hyödyntää osana kestävää kehitystä ja kasvua.

 

Myös EU:n kriisinkestävyyden vahvistaminen on tärkeä osa strategista kilpailukykyä ja unionin toimintakykyä. Tämä tärkeä sektori vaatii myös panostusta.

​

Q: Olisiko sinulla mainita jokin esimerkki EU:n rahoitusjärjestelmästä, jonka hyödyntämistä voitaisiin parantaa?

Ennenkaikkea tarkoitan tällä ”mahdollisuuksien hyödyntämisen parantamisella” erilaista tukea, jota yrityksille pitäisi olla saatavilla, jotta rahoitusmahdollisuudet paranisivat. Rahoitusohjelmilla on omat kohderyhmät. Kun yrityksille on tarjolla erilaisia EU-rahoitusmahdollisuuksia, on haasteena mm. se, että EU-rahoitusta koskeva tieto on paljonkin hajallaan (vaikka Business Finlandin yhteydessä toimiikin keskitetty EU-rahoitusneuvontapalvelu).

 

Yritysten on mahdollista osallistua esimerkiksi oikeusalan EU-rahoitusohjelmiin hankekumppaneina. Myös tällaisen mahdollisuuden viestintää ja neuvontaa tulee parantaa.

 

Yksi tuleva suurempi mahdollisuus suomalaisille yrityksille on Ukrainan jälleenrakennukseen osallistuminen. 

Pääosa Ukrainan jälleenrakennukseen käytettävistä varoista kanavoidaan kansainvälisten

rahoituslaitosten, kuten Euroopan investointipankin kautta. Rahoituslaitosten tarjouskilpailuiden ja EU:n jälleenrakennussuunnitelmien aktiivinen seuraaminen on tärkeää. Suomalaisyritykset tarvitsevat tukea kansainvälisten rahoituslaitosten kanssa toimimiseen ja kilpailutuksissa menestymiseen. Yritykset tarvitsevat tietoa ja koulutusta myös mm. Ukrainasta liiketoimintaympäristönä ja mahdollisten yrityskumppanien löytämiseksi.

Tähän pitää vastata niin EU-tasolla kuin kansallisesti.

​

Q: Kuinka kannustaisit tavallista Maija ja Matti Meikäläistä äänestämään kesäkuun vaaleissa ja miten perustelet heille perussuomalaisten ehdokkaiden äänestämistä?

Toivon, että ihmiset havahtuisivat siihen, miten paljon EU vaikuttaa Suomessa voimaan tulevaan sääntelyyn.

Perussuomalaiset ovat rohkeasti nostaneet näitä EU:n ongelmia esiin. Tähän ollaan nyt  onneksi heräämässä myös muualla Euroopassa ja meillä on samanmielisiä maita mukana joukoissa, kuten Viro ja Ruotsi. 

​