Suomi suhtautuu huomattavasti väljemmin terroristiseen toimintaan osallistuneiden Isis-naisten ja heidän lasten kotiuttamiskysymykseen kuin muut Pohjoismaat. Yksikään muu Pohjoismaa ei ole avustanut aikuisia palaamaan, eikä edes kaikkia lapsia. Hallituksen periaatepäätös tulkita kansainvälistä Lasten oikeuksien sopimusta on poikkeuksellinen myös, koska Lasten oikeuksien sopimus velvoittaa Suomea turvaamaan ”Jokaisen lapsen oikeutta elämään” Suomessa.
Lasten auttamista Al-Holin leirillä on perusteltu Lasten oikeuksien yleissopimuksella, jonka mukaan velvoittavana on ymmärtää lapsen edun huomioiminen ensisijaisesti. Tämä kansainvälisen sopimuksen tulkinta sisältyy myös Suomen hallituksen periaatepäätökseen ja sen moraaliseen velvoitteeseen auttaa, koska lapset ovat syyttömiä vanhempiensa valintoihin.
Hallituksen poliittinen periaatepäätös ulottaa Suomen velvoitteen auttaa myös ulkomailla olevia suomalaisia lapsia, vaikka oikeusoppineiden mukaan Lapsen oikeuksien sopimuksen velvoitteet koskevat vain Suomen valtion aluetta. Myös sopimuksen noudattamista valvova taho, Lapsen oikeuksien komitea, valvoo Lasten oikeuksien sopimuksen täytäntöönpanoa sopijavaltioissa, eli Suomen kohdalla Suomen valtion rajojen sisäpuolella.
Hallituksen periaatepäätös kaikkien lasten, mutta tarvittaessa myös äitien hakemisesta Suomeen on erittäin monitahoinen niin lasten edun kuin kansallisen turvallisuuden näkökulmasta. Vain tulevaisuus viime kädessä näyttää kuinka monta suomalaista Isis-äitiä lopulta palaa Al-Holin leiriltä lapsineen. Vaikka Suomen kansalaisella on perustuslaillinen oikeus palata omatoimisesti Suomeen, tiedetään, että virallisia matkustusasiakirjoja eli passeja suomalaisilla Isis-palaajilla ei kuitenkaan ole. Jonkinlaista avustusta jokainen mahdollinen palaaja tulee siten tarvitsemaan.
Suomen terrorismirikosten lainsäädäntö laahaa auttamattomasti jäljessä
Suomen terrorismirikosten lainsäädäntö laahaa auttamattomasti jäljessä. Suomessa aiemmin käydyistä harvoista terrorismioikeudenkäynneistä on osoitettavissa, ettei Suomen rikoslain terrorismirikoksia koskevat säännökset ole kovinkaan helposti sovellettavissa. Syytteet terrorismirikoksiin on hylätty riittävän näytön puutteen takia.
Matkustaminen terroristisessa tarkoituksessa tuli lainsäädännössämme rangaistavaksi vasta joulukuussa 2016. Suomalaiset Isis-perheet lähtivät kaikki matkaan ennen lain voimaantuloa, eikä heitä siten voida asettaa tästä rikoksesta syytteeseen. Lain säätämisen jälkeen konfliktialueelle matkustaminen oli jo käytännössä muutenkin tyrehtynyt.
Turun puukotusiskua koskeva tuomio vuonna 2018 oli ensimmäinen Suomessa tehdystä terrori-iskusta annettu tuomio. Isku tehtiin Isis-järjestön nimissä Euroopassa tapahtuneiden terroritekojen jatkumona. Suomessa ei ole kuitenkaan koskaan tuomittu ainuttakaan konfliktialueelta palannutta henkilöä terrorismirikoksesta. Vaikka Suomi on linjannut muiden länsimaiden tapaa, että myös Isisin tukijat, joiden voidaan todistaa syyllistyneen rikokseen, saatetaan niistä vastuuseen, linjausta kyetään tuskin panemaan täytäntöön.
Koska ulkomailla tapahtuneilla terrorismirikoksilla on sama näyttökynnys kuin kotimaassa tapahtuneilla rikoksilla, on rikoksia käytännössä lähes mahdoton selvittää Suomesta käsin. Tähän ei ole resursseja eikä suomalaisella viranomaisella ole itsenäistä toimivaltaa ulkomailla. Todistusaineistoa oikeuskäsittelyä varten on lähes mahdoton saada. Tämä jos mikään viestittää suomalaisille Isis-palaajille mahdollisuudesta päästä terrorismirikoksista kuin koira veräjästä, kunhan vain pääsee palaamaan Suomeen. Kun Suomen hallitus vielä kotiuttaa omatoimisesti Isis-naisia Al-Holin leiriltä, lähettää se myös suoran viestin jihadistiseen liikehdintään osallistumista harkitseville, että Suomeen pääsee tarvittaessa aina takaisin, ja mahdollisesti vielä avustetulla lennolla veronmaksajien piikkiin.
Mahdolliset terrorismirikosten lainsäädännön uudistukset, tulkinnan sekä rangaistusten kiristykset tulevat Al-Holin tilanteeseen liittyen aivan liian myöhään. Suomi oikeusvaltiona kieltää taannehtivan lain mahdollisuuden. Suomen perustuslain 8. pykälän mukaan ketään ei saa pitää syyllisenä rikokseen eikä tuomita rangaistukseen sellaisen teon perusteella, jota ei tekohetkellä ole laissa säädetty rangaistavaksi. Rikoksesta ei myöskään saa tuomita ankarampaa rangaistusta kuin tekohetkellä on laissa säädetty.
Suomen hallitus ei nykyisellä politiikallaan suhtaudu jihadistisen toiminnan estämiseen riittävän vakavasti. Päinvastoin avustaessaan Isis-palaajia se riskeeraa Suomen ja suomalaisten kansallisen turvallisuuden. Suojelupoliisin uhka-arvioihin perustuen, naisten deradikalisoinnin onnistuminen on hyvin epätodennäköistä. Naisia pidetään Supon arvion mukaan erittäin radikalisoituneina ja heidän oletetaan lisäävän Suomeen kohdistuvaa terrorismin uhkaa. Näytön ja todisteiden puuttuessa Isis-naisia ei pystytä tuomitsemaan Suomessa, vaan naiset tulevat jatkamaan elämää vapaalla jalalla.
Isis-naisten palaamista Suomeen on pidettävä jo pelkällä maalaisjärjellä vakavana uhkana. On muistettava, ettei kyseessä ole pelkästään vain muutamien suomalaisten naisten paluusta, vaan kotimaisen jihadistisen terrorismiverkoston vahvistamisesta. Herääkin kysymys, onko Suomen hallitus kykenemätön ymmärtämään Al-Holin leirillä olevien, Isisin jihadistiseen toimintaan osallistuneiden naisten tekojen vakavuutta, ja mahdollisia tulevaisuuden seurauksia? Tämä ymmärtämättömyys, jos mikään on yksi turvallisuuspolitiikkamme tämän hetken kylmäävimmistä uhkatekijöistä.
