top of page
  • Writer's pictureTeija Makkonen

Idästä varma tuki pääministeri Marinin jatkokaudelle

Ennustus vuoden 2023 eduskuntavaaleista. Idän suunnalta tuleva informaatiovaikuttaminen tulee saamaan ennennäkemättömät mittasuhteet Nato-korttinsa paljastaneen Marinin jatkokauden puolesta.


Hybridivaikuttamista, johon mm. informaatiovaikuttaminen sisältyy, käytetään moniulotteisesti poliittisten päämäärien ajamiseksi esimerkiksi laskemalla Suomen puolustus- ja suorituskykyä tarkoituksenhakuisesti. Supo tutki asiaa jo viime eduskuntavaalien yhteydessä ja totesi valtiollisilla toimijoilla olevan valmius käyttää voimakkaitakin vaikuttamiskeinoja tavoitteidensa edistämiseen. Tämä tuskin on vähentynyt yhä uusien teknologioiden ja medioiden myötä.


Marinin kömpelöt lausunnot Reutersille siitä, että Suomen liittyminen Natoon on hyvin epätodennäköistä hänen ”vahtivuorollaan”, tukee Venäjän etupiiri-intressiä täydellisesti. Nato-keskustelun kuumetessa Marinin jatkokauden puolesta onkin mitä todennäköisimmin tulossa itänaapurista sellaista informaatiovaikuttamisen tukea, jota Suomessa ei olla ennen nähty. Trollitilit ja botit laulanevat kilpaa suuresta johtajastamme, jota ajetaan uudelleen pääministeriksi, jollei jopa ulkopolitiikkaa johtavaksi presidentiksi.


Suomen turvallisuuspoliittinen ratkaisu on perustunut vahvasti kansalliseen liikkumatilaan ja mahdollisuuteen arvioida sotilaallista liittoutumistaan turvallisuusympäristön ja -uhkien kehittymisen mukaan. Tämä on ollut yksi turvallisuusratkaisumme kulmakivistä jo vuosien ajan. 


Marin on pääministerinä antanut julkisen lausunnon Suomen Nato-oven sulkevasta turvallisuus- ja puolustusratkaisusta vastoin liikkumatilaa korostavan ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon linjauksia. Pääministerin turvallisuuspoliittinen lausunto onkin äärimmäisen vastuuton, oli pääministeri sitten henkilökohtaisesti Natoon liittymisestä mitä mieltä tahansa.


Supon päällikkö Antti Pelttarin mukaan Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan kannat sekä suhde Natoon on jo pysyvä kiinnostuksen kohde ulkomaiselle tiedustelulle. Pääministerin harkitsematon tai laskelmoitu lausunto tarjoaakin nyt täydellisen alustan Suomeen kohdistuvalle informaatiovaikuttamiselle. 


Viestinnällä ja erilaisilla viestinnän teknologioilla vaikutetaan yksilön maailmankuvaan, mielipiteeseen ja ja siten myös äänestyskäyttäytymiseen. Merkittävimmät kybertaistelut käydään siten ihmisten mielistä ja mielipiteistä, jotka demokratiassa ratkaisevat Suomen tulevan suunnan eli vaalituloksen. Mutta kenen eduksi?


Tässä kohtaa Suomen medialla olisikin suuri merkitys toimia kansallisena vahtikoirana. Olisi tärkeää, että meillä toimisi riippumaton ja luotettava media, vihervasemmiston agendan ajamisen sijaan, jotta tukea idästä suuntautuvalle propagandalle ei tarjottaisi sokeasti. Vain sisäisesti yhtenäinen yhteiskunta on vahva sekä sietokykyinen, ja selviää ulkopuolelta tulevilta uhkilta ja vaikuttamisyrityksiltä.





bottom of page