Nato on sotilas-poliittinen liittouma, johon kuuluu 30 jäsenmaata euroopasta ja pohjoisamerikasta.
Nato on sitoutunut ratkaisemaan konflikteja lähtökohtaisesti rauhanomaisesti. Sillä on kuitenkin sotilaallista kykyä toteuttaa mm. kriisinhallintaoperaatioita, jos diplomatian keinot eivät tuota toivottua tulosta.
Konsensusperiaate päätöksenteossa ja jäsenyyskriteereistä
Natossa päätökset tehdään konsensusperiaatteella (yksimielisesti) jäsenmaiden keskustelun ja kuulemisen jälkeen. Uuden jäsenmaan hakemuksen hyväksyminen vaatii myös yksimielisen päätöksen. Jäsenmaat hyväksyvät uuden jäsenen oman kansallisen käytäntönsä mukaisesti.
Nato-jäsenyyden edellytyksenä on, että jäsenyyttä hakeva valtio ei ole minkään olemassaolevan konfliktin osapuoli. Usein esillä olevalla ”palovakuutus-vertauksella” tarkoitetaan ettei jäsenyyttä voi hakea siinä vaiheessa, kun konflikti on maassa alkanut. Jäsenyyttä voi siten hakea vain rauhan aikana.
Muita Naton jäsenyyskriteereitä ovat, että hakijan tulee olla demokraattinen Euroopassa sijaitseva valtio, ja sillä tulee olla sekä kykyä että halua edistää eurooppalaista sekä transatlanttista turvallisuutta.
Nato-maaksi pyrkivällä tulee olla maan kansallinen hyväksyntä jäsenhakemukselle. Nato ei kuitenkaan itse edellytä kansallista kansanäänestyksen järjestämistä jäsenhakemusprosessin käynnistämiseksi.
Nato-yhteensopivuus
Naton jäsenyysprosessin aikana varmistetaan, että maa on Nato-yhteensopiva mm. sotilaallisten järjestelmien osalta. Suomen yhteensopivuus Natoon on jo suurilta osin kunnossa. Asiantuntija-arvioiden mukaan juuri tämä nopeuttaisi Suomen jäsenyysprosessia. Prosessin realistinen kesto on arvioitu kuukausissa.
Nato on asettanut puolustusmenojen kansalliseksi tavoitteeksi 2 % bruttokansantuotteesta. Vaatimus siitä, että kansallisen puolustusbudjetin tulee olla 2% valtion bruttokansantuotteesta on Nato-maiden yhdessä sopima tavoitetaso ja Yhdysvaltojen esittämä vahva toive ja suositus. Kansalliset budjetit päätetään kuitenkin jokaisessa jäsenmaassa itse. Suomen puolustusministeriön budjetti vuodelle 2022 on hävittäjähankinnan myötä 1,96 prosenttia bkt:sta (v. 2021: 1,85 %, 2020: 1,34%). Osalla Naton perustajajäsenistä puolustusbudjetti on lähempänä 1,5 prosenttia.
Suomen kansallinen puolustus säilyisi
Liittyessään Natoon Suomi ei luopuisi omasta armeijasta, yleisestä asevelvollisuudesta tai puolustuksesta, sillä Nato-jäsenyys edellyttää, että jokainen valtio vastaa edelleen omasta kansallisesta puolustuksestaan. Natolla on vain vähän pysyviä omia joukkoja, ja Naton hyväksyessä operaation jäsenmaat lähettävät vapaaehtoisesti joukkojaan mukaan operaatioon. Suomen kansallista puolustusta suunniteltaisiin kuitenkin yhdessä Naton kanssa.
Naton kumppanimaana Suomi on jo mukana Naton nopean toiminnan NRF-joukkojen toiminnassa, Naton harjoituksissa sekä Nato-johtoisissa operaatioissa. Myös puolustusmateriaaliyhteistyötä tehdään Naton kanssa, jolla varmistetaan puolustusvoimien toimintatapojen ja järjestelmien yhteensopivuutta.
Jos Suomi liittyisi, Suomeen ei automaattisesti sijoiteta Naton joukkoja tai tukikohtia.
Artikla 5:sen turvatakuut
Naton artikla 5 mukaan hyökkäys yhtä jäsenmaata vastaan on hyökkäys kaikkia jäsenmaita vastaan. Artikla 5 sisältämien turvatakuiden mukaan jokainen jäsenmaa on siten sitoutunut auttamaan toista, hyökkäykseen kohteeksi joutunutta jäsenmaata, jos maa pyytää apua. Jäsenmaat neuvottelevat artikla 5 aktivoinnin jälkeen keskenään siitä, miten kollektiivinen puolustus ja apu toteutetaan. Turvatakuut perustuvat kuitenkin aina jäsenvaltioiden ensin kansallisella tasolla tekemään päätöksen siitä, millaista apua kyseinen maa on valmis antamaan ja millaisia keinoja maa olisi valmiina käyttämään. Avunanto toiselle Nato-maalle voisi olla esimerkiksi sotilassairaalan rakentaminen konfliktialueelle. Naton jäsenmaana Suomi päättäisi siten kansallisesti myös itse siitä, millä tavalla se osallistuisi toisen maan auttamiseen. Nato on aktivoinut turvatakuut vain kerran Yhdysvalloissa tapahtuneen terrori-iskun 11. syyskuuta 2001 takia.
Koska Suomi osallistuu jo laajasti kansainväliseen sotilaalliseen kriisinhallintaan ja on mukana kansainvälisissä valmiusjoukoissa yhdessä Nato-maiden kanssa, ei uusia keinoja turvatakuiden osalta avunantoon välttämättä ”tarvittaisi".
Parhaimmillaan artikla 5:n turvatakuut kuitenkin toimivat ennalta ehkäisevästi nostamalla hyökkäyksen kynnystä niin korkealle, että hyökkäys ei ole vihollisen silmissä kannattavaa.
EU-maista suurin osa Natossa
Suurin osa EU:n jäsenmaista on jo Naton jäsen (21/27). Suomen on hyvä pohtia sitä tosiseikkaa, onko Natoon jo kuuluvilla EU-jäsenmailla vastaavanlaista intressiä tai tarvetta kehittää EU:n yhteispuolustusta riittävällä tavalla. EU-maiden ja Euroopan puolustus on jo kytköksissä vahvasti Naton olemassaoloon ja turvatakuisiin. Naton läsnäolo ja toiminta vakauttavat Euroopan ja myös Suomelle elintärkeän Itämeren alueen turvallisuustilannetta.
Aika keskustelulle?
Suomi on jo nyt Naton kumppanuusmaa, kuten ovat Ukraina ja Venäjäkin. On muistettava, ettei yksikään kumppanuusmaa kuitenkaan nauti Naton turvatakuista ilman varsinaista Naton jäsenyyttä riippumatta siitä, kuinka laajaa tai tiiviistä yhteistyötä maa Naton kanssa tekee. Voisiko Suomi saada artikla 5:sen turvatakuut voimaan jo jäsenyyden hakuajalle, jos hakuprosessi katsottaisiin riskialttiiksi Suomen turvallisuudelle, lienee tapauksessamme neuvottelukysymys.
Nyt jos koskaan Suomen Nato-jäsenyydestä olisi kuitenkin syytä käydä esimerkiksi eduskunnassa ajankohtaiskeskustelu.
Kuva: https://mobile.twitter.com/natobrazeb/status/1335522372015841280