top of page
  • Writer's pictureTeija Makkonen

Naiset armeijaan vai kansalaispalvelukseen?

Kansalaispalvelun sisältöä ei ole tarkemmin määritelty yleisessä keskustelussa.

Puolueiden aikalailla yhtenäinen linja on ollut, että kansalaispalvelus ja yleinen asevelvollisuus olisivat erillisiä asioita myös tulevaisuudessa. Kansalaispalveluksen tavoitteena on saada naiset osalliseksi kokonaisturvallisuuden ja maanpuolustuksen piiriin.


Ennen kansalaispalveluksen toteutumista olisi aiheellista lisätä tietoisuutta naisille osallistua maamme kokonaisturvallisuuteen ja maanpuolustukseen. Reserviläisliitto katsoo tämän riittäväksi ja esittää kokonaisratkaisuksi turvallisuuden infopäivää, jossa tutustuttaisiin viranomaisiin sekä heitä tukeviin vapaaehtoisjärjestöihin. Liiton ehdotus voitaisiin toteuttaa muuttamatta nykyistä asevelvollisuuslakia ja kutsuntoja, ja sillä saataisiin kaikki mukaan yhteiskunnan turvallisuuden tekemiseen


On myös ehdotettu, että asevelvollisia koskevat kutsunnat laajennettaisiin koskemaan myös naisia. Kutsuntojen laajentaminen myös naisia koskevaksi vaatisi lakimuutoksia ja on myös resurssikysymys (n. 3,5 miljoonan euron lisämenot vuodessa). Onkin syytä erottaa kutsunnat ja kokonaisturvallisuuden infotilaisuus toisistaan. Nykytavalla järjestetyissä kutsunnoissa määrätään palveluskelpoisuusluokka, palveluksen aloittamispaikka ja -ajankohta. Kutsuntatilaisuus ei siis ole vain maanpuolustuksen tiedotustilaisuus.


Nykyinen asevelvollisuusjärjestelmä tuottaa Suomelle riittävät sodan ajan joukot tehokkaimmin. Kansainväliset esimerkit lisäksi osoittavat, että asevelvollisuutta on käytännössä erittäin vaikeaa tuoda takaisin, kun se on kertaalleen purettu. Toimivaa tapaa ei pidä löyhin perustein rikkoa, mutta kehittää sitä tarvittaessa voidaan.


Suomen sotilaallinen maanpuolustus perustuu yleiseen asevelvollisuuteen. Yleisellä asevelvollisuudella on tarkoitus taata kustannustehokkaasti riittävän suuri ja toimintakykyinen reservi. Perustuslaissamme on säädetty maanpuolustusvelvollisuus, joka koskee jo molempia sukupuolia. Maanpuolustusvelvollisuus onkin siis eri asia kuin asevelvollisuus.


Maanpuolustus on koko kansan asia, ja maanpuolustustahto on puolustuskykymme perusta. Seuraavalla vaalikaudella on syytä kehittää mahdollisuuksia myös naisille osallistua kokonaisturvallisuuteen ja maanpuolustukseen. Tässä kehityksessä tulee olla kyse puolustuksemme vahvistamisesta monipuolisella osaamisella sekä kansalaisten maanpuolustustahdon kasvattamisesta. Ja kuten kaikessa velvoitteiden lisäämisessä myös tässä tulee käyttää suurta harkintakykyä jatkuvuuden turvaamiseksi.


Tulevalla vaalikaudella tämä asia tulee suurella todennäköisyydellä nousemaan keskusteluun ja parlamentaarisen työryhmän käsittelyyn. Asia on iso ja tärkeä kansallinen kysymys.


Paasikivi -seuran järjestämässä vaalipanelissa olivat mukana Paavo Väyrynen(tl.), Jutta Urpilainen (sdp.), Riikka Taivassalo (sin.), Mikko Savola (kesk.), Kari Salmi (rkp.), Tom Packalén (ps.), Krista Mikkonen (vihr.), Teija Makkonen (ln.), Ilkka Kanerva (kok.), Sari Essayah (kd.) ja Paavo Arhinmäki (vas.).


Kuvassa Ilkka Kanerva (kok.) ja Teija Makkonen (ln.)


bottom of page