Perussuomalaisten Helsingin piiri on nimennyt minut ehdokkaaksi vuoden 2023 eduskuntavaaleihin. Olen äärimmäisen sitoutunut ja motivoitunut tekemään työtä yhteisten asioiden ja turvallisemman Suomen puolesta 🇫🇮🫡 Olet tervetullut vaalitiimiini ja tukijoukkoihini. Kaikki ja kaikenlainen apu otetaan kiitollisuudella vastaan 🙏🏽 Laitathan rohkeasti viestiä somekanavisssa tai meilillä teija@teijamakkonen.fi Eduskuntavaalit järjestetään 2.4.2023 🏛 Tehdään yhdessä hyvä kampanja

Keskustelu Suomen mahdollisesta Nato-jäsenyydestä kytkeytyy pohdintaan Venäjän uhasta. Puolustusvoimain komentaja Timo Kivinen totesi, ettei Suomen välittömässä läheisyydessä ole tällä hetkellä sellaista sotilaallista toimintaa, joka muodostaisi välitöntä sotilaallista uhkaa Suomelle. Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola kuitenkin arvioi aseellisen painostuksen olevan realistinen uhka muutaman vuoden sisällä. Suomella historiallinen mahdollisuus livahtaa Naton jäs

Hallituksen prioriteettilistan kärjessä on edelleen terrorististen toimintaan osallistuneiden vaarallisten Isis-äitien tuominen Suomeen. Vuosi sitten tuotiin orpolapset, tämän jälkeen Suomeen on saapunut järjestelmällisesti lisää Isis-äitejä lapsineen. Tällä kertaa Suomen valtio jopa haki jihadistiseen toimintaan osallistuneita ”Äiti Terroristeja” Suomeen. On muistettava, että vuosi sitten oikeuskanslerin tekemän tulkinnan mukaan ”perus- ja ihmisoikeuksien sisältönä ei ole ak

Asevelvollisuuden parlamentaarisen komiteatyön (joka parhaillaan käynnissä) tehtävänä on selvittää mm. asevelvollisuuden ja naisten vapaaehtoisen asepalveluksen kehittämistä. Komiteassa kartoitetaan myös keinoja, joilla voidaan lisätä tietoisuutta maanpuolustusvelvollisuudesta ja kokonaisturvallisuudesta. Itse pistäisin paukut viimeiseen eli keinojen kartoittamiseen, joilla voidaan lisätä tietoisuutta maanpuolustusvelvollisuudesta ja kokonaisturvallisuudesta. Tällä on suora v

Isisin alueilta on tähän mennessä palannut Suomeen n. 20 henkilöä. Tiedetään, että näistä nyt Suomessa oleskelevista henkilöistä osa ei ole luopunut radikaalin ääri-islamin ideologiasta. Isis ei ole koskaan toiminut pelkästään kalifaattinsa alueella vaan se on määrätietoisesti ulottanut toimintansa verkostojen kautta myös muualle maailmaan aktiivisten sekä nukkuvien solujen kautta, jotka ovat toteuttaneet tuhoisia terrori-iskuja jo vuosien ajan. Isisin strategiana onkin toimi

Suomi on 16.12.2019 päättänyt tulkita kansainvälistä Lasten oikeuksien sopimusta tavalla, joka poikkeaa pohjoismaisesta linjasta. Tulevatko Isis-äidit ja lapset jo jouluksi kotiin? Suomen hallituksen tahtotila on kotiuttaa kaikki lapset Al-Holin leiriltä niin pian kuin mahdollista. Hallitus katsoo, ettei sillä ole velvoitetta auttaa Isisin alueelle menneitä naisia, mutta koska lapsen etu on ensisijainen, on viranomaisen asia päättää, mikä on lopulta lapsen etu. Viranomaisella

Nyt keskustelussa olevassa Syyrian Al-Holin leirillä olevien Isis-taistelija vaimojen sekä lapsien palauttamiskysymyksessä on vedottu Lasten oikeuksien sopimukseen ja sen kohtaan “Jokaisella lapsella on oikeus elämään”. Tämän kansainvälisen sopimuksen perusteella, johon Suomikin on sitoutunut, kaikki leirillä olevat lapset olisi tuotava pikaisesti Suomeen. Mutta koska kurdihallinto ei luovuta pelkkiä lapsia, Suomi valmistelee sekä lasten että äitien hakemista Suomeen. Tarkast

Puolustusvoimien hankinnat tehdään suorituskykyperusteisesti turvallisuusympäristön uhkakuvat huomioiden. Viisaassa valtiossa ilmastonmuutoksen torjumista ja maanpuolustusta ei tulisi sekoittaa keskenään. Ilmastonmuutoksen torjunta liittyy turvallisuuspolitiikkaan välillisesti ja nopeiten mm. hallitsemattoman pakolaisvirran ja maahanmuuton kautta. Turvallisuusympäristön uhkakuvien arvioinnilla on aina poliittista merkitystä. Uhkakuvat myös yhdistävät ihmisiä oli ajateltu uhka

Suomalaisten maanpuolustustahto on laskenut jo neljä peräkkäistä vuotta ja on alimmillaan lähes 30 vuoteen. Maanpuolustustahto on sidoksissa yhteiskuntamme ja lähialueemme toimintaympäristön epävarmuustekijöihin. Erot maanpuolustustahdon merkityksessä on kasvanut ja yleinen asevelvollisuus on jatkuvan kriittisen tarkastelun kohteena. Nuorten maanpuolustustahtoa ja asepalveluksen palvelusmotivaatiota heikentää mm. maanpuolustustahtoisten väheneminen yhteiskuntamme poliittisina

Mitä ulko- ja turvallisuuspolitiikan asioita Suomen pitäisi painottaa seuraavina vuosina? Viime vuosien aikana Suomen puolustuksen toimintaympäristö on kokenut suurimman muutoksen sitten kylmän sodan päättymisen. Turvallisuutemme kytkeytyy tiiviisti yleiseurooppalaiseen turvallisuustilanteeseen ja on hyvin vaikea kuvitella, että lähialueella tapahtuvassa sotilaallisessa konfliktissa voisimme jättäytyä tilanteen ulkopuolelle tai meille tarjoutuisi ulkopuolisen asema. Viime vuo

Kansalaispalvelun sisältöä ei ole tarkemmin määritelty yleisessä keskustelussa. Puolueiden aikalailla yhtenäinen linja on ollut, että kansalaispalvelus ja yleinen asevelvollisuus olisivat erillisiä asioita myös tulevaisuudessa. Kansalaispalveluksen tavoitteena on saada naiset osalliseksi kokonaisturvallisuuden ja maanpuolustuksen piiriin. Ennen kansalaispalveluksen toteutumista olisi aiheellista lisätä tietoisuutta naisille osallistua maamme kokonaisturvallisuuteen ja maanpuo