Viimeaikoina on puhuttu paljon Puolustusvoimien yhteistupakokeilusta, pitäisikö naisten ja miesten olla samassa tuvassa. Puolustusvoimat haluavat kokeilullaan tuoda esiin tärkeitä arvoja kuten tasa-arvoa, jonka toivotaan kokeilun kautta lisääntyvän.
Puolustusvoimien yhteistupakokeilu on parhaillaan käynnissä, ja siihen osallistuvat nais- ja miespuoliset varusmiehet ovat majoittuneet kesän ajan yhteistuvissa.
Onko yhteistuvat hyvä vai huono asia?
Tähän ei varmaan ole oikeaa vastausta. Kun itse lähdin aikoinaan armeijaan (v. 2006) Upinniemeen meillä naisilla oli oma tupa alokaskautena (8vkoa). Sota-, taistelu- ja ampumaharjoituksissa majoituimme tietysti joukkueen kanssa sekateltoissa.
Kokemukseni mukaan naisten yhteinen tupa alokaskaudella oli erittäin hyvä, koska saimme toisistamme vertaistukea kaikille uudessa tilanteessa.
Tämä vertaistuki ja ystävyys on osan kanssa kantanut jo lähes viidentoista vuoden ajan, vaikka tiemme erkanivat jo alokaskauden jälkeen eri palvelusajan tehtäviin.
Alokaskauteen ja koko armeijan alkuun liittyy paljon alkuajan jännitystä, jolloin tuki, yhteiset kokemukset ja syntynyt kaveruus ovat tärkeitä ja edesauttavat alokaskauden jälkeistä koulutushaarajaksoa. On sanomattakin selvää, että nainen ollessaan lukumäärällistä vähemmistöä, herättää se katseita, ennakkoluuloja ja kysymyksiä, miksi armeijaan.
Tästä syystä koen alkuun tuen muilta naisilta olevan tärkeää ns. sisäänajovaiheessa. Oman joukkueen miespuolisiin varusmiehiin, samoin kuin komppanian muihin varusmiehiin tuli omalla kohdallani luonnollisesti tutustuttua niin palveluksen aikana kuin vapaa-ajallakin.
Laivasto AUK
Alokaskauden päätyttyä siirryin naisten tuvasta laivastoaliupseerikurssille, jossa olin ainoa nainen. Muut sinne päässeet varusmiehet, joihin en ollut tutustunut alokaskauden aikana tulivat toisista komppanioista. Aliupseerikoulu (AUK) alkoi tuolloin kasarmijaksolla, jolloin sain oman tuvan yksin käyttööni. Tämä vaikutti valitettavasti siihen, että jäin ulkopuolelle jo kurssin alussa ns. ryhmähengessä.
Laivalle siirtyessämme menin ensimmäistä kertaa miesten kanssa yhteistupaan eli skanssiin, jossa nukuimme kolmikerrossängyissä. Laivalla oli huomattavasti pienemmät tilat kasarmien tupiin verrattuna, jotka osaltaan vaikuttivat siihen, että jouduin (omasta tahdostani) herätä aamuisin muita varusmiehiä aikaisemmin, jolloin sain pukeutua rauhassa. Suihkuvuorot laivalla oli jaettu naisille erikseen, kun taas kasarmeilla oli alokaskaudella omat suihkutilat naisille.
Laivalla huomasin pian tulevani toimeen paremmin vanhemman saapumiserän kanssa, sekä oman saapumiserän miehistön (ei AUK:laisten) kanssa (jotka eivät mahdollisesti kokeneet minua kilpailijana). Eli niiden kanssa, jotka nukkuivat eri tuvassa.
Laivapalveluksen edettyä ehdin hetken myös kokeilemaan täysin omaan skanssia laivalla. Olisiko tällaista kokeilua tehty miehellä? Tuskin. Tämä kokeilu päättyi onneksi nopeasti ja hyvä niin.
On myönnettävä, AUK:n alkuajan ulkopuolisuus jäi tietyllä tavalla elämään suhteessa omiin laivastokurssikavereihin koko palveluksen ajan. Tähän tietysti vaikutti myös Laivasto AUK:n kilpailuhenkisyys, RUK-valinnat ja varmasti myös osittain, että olin siellä ainut nainen. Nainen laivastossa ei tällöin ollut kovinkaan normaalia myöskään kantahenkilöstölle.
Oman saapumiserän laivastokurssikaverit, joiden kanssa ei tapahtunut ryhmäytymistä, aiheuttivat omalle palvelusajalleni eniten myös murhetta.
Jos jotain päätöksiä oman kokemukseni perusteella tekisin, laittaisin varusmiespalveluksen alkaessa kaikki saapumiserän naiset samaan tupaan alokasjakson ajaksi. En ripottelisi muutamaa naista/tupa, koska tällöin naiset olisivat jälleen määrällisessä vähemmistössä, joka ei edesauttaisi ryhmäytymistä (edes naisten kesken eikä varusmiespalveluksen alkuajan kokemuksia).
Kun koulutushaarajakso alkaa, on tärkeää, että ryhmäytyminen todella tapahtuu ja täten näkisin, että yhteistuvat ovat oivallinen keino siihen. Pyrkisin kuitenkin sijoittamaan useampia naisia silloinkin samaan tupaan.
Onko yhteistuvat ratkaisu tasa-arvon lisäämiseen?
Enemminkin näen, että oikealla hetkellä tulevien yhteistupien hyödyttävän yksilön omaa kokemusta varusmiespalveluksesta positiivisempaan suuntaan, joka tietenkin heijastuu myös ulospäin.
Joka tapauksessa kokemukseen yhteistuvasta kuin kokemukseen koko palvelusajasta vaikuttaa moni tekijä palveluksen aikana. Naisten ja miesten kokemuksia asiasta olisi hyvä kerätä pidemmältä ajanjaksolta eri puolustushaaroista ja eri joukko-osastoista, ennenkuin puolustusvoimat harkitsevat käytäntöjen vakinaista muuttamista kohti yhteistupia.
